Oltiin viime maanantaina Wiljon kanssa taas Harrin valmennuksessa ja ruodittiin taas kontakteja. Viimeksi kirjoitinkin kuinka välillä turhauttaa, kun ei päästä eteenpäin päinvastoin tuntuu vaan, että mennään taaksepäin. Noh, nyt onkin menty sitten eteenpäin ja reilusti! Tämän huikean keksinnön ansiosta! :D Lankku on Wiljolle jo niin tuttu juosta, että se ei epäröinyt hetkeäkään juosta hurauttaa puomilta lankulle.

puomi.jpg

Tässä parin päivän juoksut videoin:

8.4.15 pikaisesti kokeilin, miten laukka lähtee sujumaan "lankkupuomilla". Vähän juoksee alas tässä videolla, mutta eipähän ainakaan tule hurjaa loikkaa alastulon puolestavälistä. Naksuttelin sille kaikki juoksut ja yhtään yliloikkaa ei tullut.

https://youtu.be/dZC6mc0UtAE

10.4.15 ensin tehtiin viisi toistoa niin, että Wiljo lähti liikkeelle puomin tasaiselta osalta ja loput niin, että Wiljo juoksi koko puomin. Jos osaan laskea oikean, Wiljo tekee koko puomin kuudella askeleella ja niin viimeinen askel sattuu tosi kivasti aika keskelle kontaktipintaa. Yhdellä toistolla venyttää viimeistä loikkaa ja tulee hyvä osuma. En tiedä, tekikö niin vahingossa vai voisiko se alkaa tajuta alastulon merkityksen?!? Yksi osuma tulee ihan kontaktin ylälaitaan. Muuten aika tasaista työtä! Katsotaan, lähteekö varioimaan askelten määrää, kun häivytän tuon lankun puomin päästä pois. Kaiken järjen mukaan niin ei pitäisi käydä, jos Wiljo vaan kokee jatkossakin puomin kontaktipinnan mukavaksi juosta.

https://youtu.be/uueyv8m9qcs

Väkersin tänään pelkästä matosta kontaktipinnan kokoisen suikaleen, joka tulee vielä rautalangalla kiinni puomin alta sekä ylä-, että alapäästä. Luulisin, että maton palanen kestää noin laitettuna hyvin paikoillaan, eikä elä askelten alla. Lisäksi, jos tarve vaatii, teippaan maton reunan ilmastointiteipillä puomiin. Täytyy huomenna käydä vähän testailemassa tätä viritystä. :) Ajatus siis edelleen se, että kun matto on Wiljolle tuttu ja mukava alusta juosta, niin tämä olisi tämmöinen välietappi lankun häivytyksestä matonpalaan ja siitä sitten ajan kanssa ihan paljaaseen puomiin. Katsotaan, pitääkö keksiä vielä johonkin väliin joku apukeino vai toimiiko tämä ajatus kerrasta.

 

Tokossa ollaan treenattu ahkerasti kapulaa. Päädyin siihen, että kapula on maassa ja naksutan, kun Wiljo ottaa sen suuhun. Näin onnistuu jo useamman sekunnin pito! Wiljo myös monesti unohtaa kapulan suuhun, kun lähtee hakemaan makupalaa. :D Mutta edelleenkään ei onnistu niin, että minä annan kapulan Wiljolle... Sen pitää antaa nostaa kapula itse maasta.. Jatketaan siis harjoituksia.

Viime sunnuntaina käytiin Juvalla nakkimöllitokossa. Tässä luokassa sai myös palkata liikkeiden aikana ja oli vain yksi seuraaminen joko hihnassa tai vapaana. Sai itse päättää. Paikkamakuun ryssin itse, kun menin palkkaamaan ja palkka vieri Wiljon rintakehän alle ja se tietysti nousi seisomaan ja syömään makupalaa... Seuraamisen tein ilman hihnaa, koska se on vaan tiellä. Wiljo oli vähän tahmea ja seurasi aika takana. Kaavioon kuului myös juoksuosuus ja kun liikkuri käski: juoksuun mars, tajusin, että ei me olla semmosta treenattu kertaakaan! No hyvin Wiljo jolkotteli vieressä kuitenkin. Liikkeestä maahan jouduin käskemään muutaman kerran ja avustamaan kädellä. Ollaan treenattu niin paljon seisomista, että maahan meno vähän taantui. Seisominen onnistui vastaavasti oikein hyvin. Luoksetulo tosi hyvä. Hyppy tehtiin uusilla säännöillä, kun ei olla vanhoilla treenattu. Se meni kans tosi hyvin. Tultiin toiseksi koko kisassa. :) Hyvää kokemusta mulle ja koiralle. Kisat oli pihalla ja ihmetysti aiheutti lentävät ja maassa olevat roskat, joita sitten yhdessä ihmeteltiin ennen liikkeiden alkua... Wiljo on tosi outo, kun se kiinnittää huomiota tommosiin asioihin! :D

Samaisessa Juvan tapahtumassa oli myös match show. Ilmoitin Neon veteraaneihin ja sehän meni ja voitti! BIS kehässäkin tultiin neljänneksi! Teräspappa! :) Alla pojat palkintojensa kanssa:

pojat.jpg

 

Huomenna startataan Kertun kanssa aamulla Kouvolaan kisaamaan pari rataa ja iltapäivällä joutaakin sitten kokeilemaan mattoviritelmää puomille. Mitäpä sitä muutakaan vapaapäivänä!