Pitkä tauko edellisestä kirjoituksesta. Yritän tässä kovasti muistella, mitä me on puuhattu. :D
Ensimmäisenä tulee mieleen Wiljon terveystarkastus. Olin suunnitellut, että josakin vaiheessa kevättä/kesää käytän sen polvi-lonkka- ja kyynärtutkimuksissa. Kiirehdin asiaa, kun epäilin polvessa olevan jotain. Tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt mitään: Polvet 0/0, kyynärät 0/0 ja lonkat A/A!! :) Oireetkin ovat kadonneet hieronnan ja bot:in käytön myötä. Osteopaattiaika odottaa, jotta saadaan varmasti poikasen kroppa kuosiin.
Treenattukin on jotain pientä. Isäni rakensi meille vanerista kokoon taittuvan ohuen lankun juoksukontaktitreeniä varten ja sillä on pari kertaa päästykin jo treenaamaan. Alla pari videota ensin paksulla ja sitten ohuella. Ohuella lankulla viimeinen askel sattuu hieman eri kohtaan kuin paksulla. Viikon päästä meillä on onneksi kokonainen luento ja koulutus aiheesta juoksukontaktit! Ai että mä otaan jo tuota, että päästäs vähän miettimään, miten tässä edetään ja missä vaiheessa.
Pientä radan pätkää on tehty aina välillä. Juoksutus on tällä hetkellä meillä eniten aikaa vievä ja kaikki muu onkin jäänyt aika vähälle. Meiltä jäi kaksi ryhmätreenikertaa peräkkäin välistä ja viime maanantaina oltiin pitkästä aikaa ryhmässä. Tehtiin muutaman esteen persjättö-treeni ja sehän onnistuikin kerrasta! Oli vielä hämyeste tyrkyllä, mutta eipä Wiljo hairahtanut siihenkään. :) Tehtiin pituutta putken kautta etupalkalle eka kertaa kahdella palikalla ja Wiljon tyyli ylittää este on varsin liito-oravamainen... Kouluttajaamme hieman huvitti tämä lentoasento, mutta eipähän ainakaan kolahda palikoihin! Rengasta tehtiin samalla tavalla ja se olikin ottanut takapakkia ihan reilusti. Rengas oli erilainen kuin millä aiemmin olemme treenanneet ja Wiljo ei ymmärtänyt alkuun ollenkaan, mistä on kyse. Teimme siis pelkkää rengasta etupalkalla aivan läheltä. Keskiviikkona Wee oli mukana Kepan treeneissä ja kokeilin huvikseni tuota kohtaa uudelleen ja parin päivän aivotyö oli tuottanut tulosta. nyt onnistui putkesta renkaalle ilman ongelmia.
Kepan ontuminen meni onneksi ohi ja uskalsin ilmoittaa sen viikon päästä oleviin kisoihin. Onkin oikea agiliyviikonloppu tulossa, kun lauantaina kisataan Kuopiossa ja sunnuntaina sitten Wiljo juoksee puomia Mikkelissä.
Tokossa jatkokurssi loppuu ensi viikolla ja perään alkaa vielä möllikurssi. Sitten olisi mahdollista päästä tokoryhmään treenaamaan. Meillä alkaa olla kaikki aika hyvällä mallilla, paitsi kapula... Wiljo pitää sitä suussa ehkä sekunnin ja en vaan saa aikaa pidennettyä... Tilasin sille tänään pienimmän mahdollisen laipallisen kapulan, koska tunnarikapulalla homma on edennyt ehkä ihan pikkusen, kun taas sorvatulla ei edetä mihinkään.
Kauko-ohjaukset etenee oikein hyvin. Ollaan toistaiseksi tehty vain maahan-istu siirtymiä. Jäävistä maahan ja istu onnistuu jo pienellä liikehäiriöllä, seisominen eniten hakusessa. Hyppy on käytännössä valmis uusilla säännöillä. Luoksetulon kaikki osat on hallussa, vielä pitäisi yhdistää ne kokonaiseksi liikkeeksi. Seuraamista pidentää ja palkkaa satunnaistaa. Välillä hairahtaa vinoon, mutta pääasiassa seuraa oikein kivalla paikalla suorassa. Käännöksiä katsottiin viime kerralla ja niissäkin kulkee kivasti mukana ja käyttää takapäätä. Itse vaan aavistuksen hidastan käännöksissä. Pitäisi muistaa säilyttää sama tempo myös niissä. Paikkamakuussa kuuntelee jo aika hyvin minua, eikä tarjoa omia aikojaan maahan ja jaksaa istua pitkiä aikoja tarkkana ja mennä maahan sitten, kun käsken. Viime kerralla sattui ensimmäistä ja toivottavasti viimeistä kertaa nouseminen. Olin juuri käynyt palkkaamassa Wiljon ja jättänyt sen pötköttämään, kun kuulin selkäni takaa liikettä. Käännyin ympäri ja rivistä kolme koiraa oli aloittamassa bileitä keskenään. Töröttivät perse pystyssä leikkiinkutsuasennossa. Tilanne oli yhtä nopeasti ohi kuin oli alkanutkin ja pojat palautettu riviin makaamaan. Jälkeenpäin kuulin, että Wiljo ja kultsu Eddy olivat sattuneet yhtä aikaa vilkaisemaan toisiaan ja sitten mentiin. Wiljohan on ihan hulluna kultsuihin, kun pentukurssin jälkeen se sai aina painia kultsutyttösen kanssa. Onneksi ei tullut rähinää, eikä traumoja ja saatiin tilanne hallintaan heti. Hetken ehkä treenataan vähän lyhyemmällä matkalla ja palkkaan tiheämmin. Ehkäpä me joku tokokoe joskus uskalletaan käydä suorittamassa. :)
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.