Saas nähdä, miten pitkään tätä kirjoitusintoa kestää tällä kertaa... :)

Tässä tämä blogi nyt kuitenkin on! Ajattelin laittaa tänne muistiin itselleni asioita, joita nousee esiin treenikentillä. Pääpaino tulee olemaan Wiljon edistymisessä. 

Tähän asti olemme(Wiljolla ikää 9,5kk):

* käyneet tokon alkeiskurssin

* palloilleet päämäärättömästi ja itsenäisesti agilityn parissa

Tulevaisuudessa:

* tammikuussa alkaa tokon jatkokurssi

*saamme toivottavasti helmikuusta alkaen Wiljolle paikan agilityryhmässä

Tokon osalta tekeminen on tällä hetkellä mukavaa puuhailua yhdessä. Wiljossa on paljon potentiaalia tokoon, mutta malttia sille pitäisi saada hieman lisää. Viime viikkoina mukaan kuvioihin on tullut piippaaminen... Olemmekin painottaneet harjoittelussa malttamista ja Wiljolle on koitettu iskostaa ajatusta siitä, että paikalla istuminen tai makaaminenkin on aktiivista tekemistä, vaikka mitään fyysistä tekemistä ei tapahtuisikaan. 

10 kerran alkeet on nyt takana ja edessä on 1kk omatoimista treenaamista. Jatkokurssi alkaa tammikuussa ja siellä syvennetään alkeista saatuja oppeja. Olemme käyneet läpi kaikki alokasluokassa tarvittavat taidot. (nykyisillä säännöillä)

Eniten työtä vaatii tällä hetkellä seisominen. Maahanmeno onnistuu minun edessä, mutta ei vielä sivulla. Olen käyttänyt naksutinta tässä apuna ja yritän saada Wiljon itse tajuamaan, mitä pitää tehdä. Ajattelin, että näin minun ei tarvitse häivyttää turhia käsiapuja ja saan uroksen, joka AJATTELEE, mitä tekee... :D

Seuraamista on tehty imuuttamalla ja Wiljo ahneena possuna on siinä luonnon lahjakkuus! Minun sormet on tästä metodista vähän kärsineet, mutta jospa saataisiin vaivan palkaksi näyttävää seuraamista sitten joskus, kun liike saadaan valmiiksi.

Luoksepäästävyyttä on treenattu joka kerta ja nykyään Wiljo malttaa jo istua paikallaan, kun ihminen lähestyy. Käsisuudelmia on silti edellen pakko jakaa ja välillä jätkä näyttää edelleen sille, että se meinaa lähteä innostuksissaan lentoon, mutta malttaa silti!

Luoksetuloa on toistaiseksi tehty niin, että avustaja pitää Wiljoa ja minä kutsun sen luo. En ole vaatinut sitä vielä sivulle. Seuraavaksi kokeillaan paikallaan istumista ja pikku hiljaa myös vaadin sitä tulemaan sivulle. Paikalla olo onnistuu ainakin agilityssä jo tosi hyvin.

Ehkäpä joku päivä kokeilemme myös tokokokeeseen osallistumista. Ainakin tällä hetkellä näyttää sille, että Wiljosta saa innokkaan tokoilijan. Se tuskin masentuu kesken kokeen, niin kuin Kertulla on tapana... :D

Agility on tämä meidän päälaji ja ainakin tällä hetkellä näyttää sille, että Wiljosta on tulossa varsin pätevä aksakaveri! Se oivaltaa asioita ja on kerta kerralta innokkaampi. Tässä odotellaan, milloin sillä niin sanotusti menee kuppi ensimmäisen kerran nurin... Toistaiseksi Wiljo on ollut oikea mallioppilas ja mahdottoman kiltti ja nöyrä tekemään.

Koska Wiljo on vielä niin nuori, on meidän treenit keskittyneet namikipolle juoksemiseen, leluilla leikkimiseen ja ohjausharjoituksiin ilman esteitä. Lisäksi Wiljo on tutustunut erilaisiin esteisiin: putkeen, hyppyyn (pumpeilla tai rima kannattimien päällä maassa), renkaaseen, muurin irtopalikoihin, pituuteen (yhdellä palikalla), pussiin, puomiin... Huomaan tätä listaa tehdessäni, että pöytää emme ole tutkailleet ollenkaan! Kepit, A ja keinu tulevat kuvioihin vasta myöhemmin.

Alkuharjoittelussa on panostettu itsenäiseen tekemiseen. Wiljo on saanut juosta targetille putken läpi niin, että minä pidän sitä lavoista kiinni ja yllytän lähtemään targetille. Lasken menemään, kun oikein pyristelee päästääkseen liikkeelle. Sitten lisättiin hyppy putken eteen, ja sitten myös putken jälkeen. Ja sitten taivutettiin putki U:ksi ja samalla saatiin mukaan myös targetista luopuminen, kun liikkeelle lähdettiinkin targetin vierestä, mutta sinne ei mentykään suoraan. 

Hypyllä olen tehnyt myös hypyn tarjoamista. Seison itse siivekkeen kärjessä ja odotan, että Wiljo tarjoaa hyppyä. Naksuttimella olen vahvistanut sille tätä esteelle hakeutumista ja nykyään pystyn lähettämään sen aika kaukaa hyppyä suorittamaan. Tätä täytyy jatkaa edelleen ja lisätä kulmia ja etäisyyttä.

Ongelmana meillä on ollut lelulla leikkiminen. Haluaisin palkata enemmän lelulla, mutta Wiljo on sitä mieltä, että lelua on turha palauttaa minulle... Kahden lelun leikki toimi hetken, mutta enää ei edes se auta palautukseen... Viimeksi palkkasin Wiljoa ketunkarvalla, joka on sidottu pitkään joustavaan fleecenaruun. Toimii, niin pitkään, kun en laske narusta irti! :D Wiljohan ei alkuun repinyt leluja, mutta tässä on tapahtunut onneksi huimaa edistystä.

Muutama viikko sitten pääsin Wiljon kanssa osallistumaan Kataisen Harrin koulutukseen, kun Kertulta jäi vähän ylimääräistä aikaa. (Keepu on niin pätevä <3) Luulin meillä olevan ongelmia vinojen hyppyjen kanssa, mutta eipä niitä sitten ollutkaan. Harrin kanssa pidetyn palaverin jälkeen uskalsin lähteä kokeilemaan vaikeitakin asioita Wiljon kanssa ja nostamaan rimaa harjoitusten suhteen. Mieleen jäi, että aina kun jotain tehdään, joku asia vahvistuu. Haluanko siis edelleen vahvistaa Wiljolla suoraan juoksemista itsenäisesti ilman minua, vai alkaa kasaamaan meistä tiimiä, joka tekee yhteistyötä radalla? Joten aloitimme tiimityön hiomisen. :)

Hallissa on tämän viikon ajan Harrin viimeisimmän valmennuksen rata, joten suuntasimme koko lauman kanssa päivälenkin merkeissä hallille. Tässä videopätkä Wiljon treeneistä. Tämä on ensimmäinen kerta, kun teemme noin pitkää pätkää ja jatkossa pitäydymme vielä toistaiseksi lyhyemmissä pätkissä ja hiomme Wiljon esteosaamista. Toisinaan hallissa on sellaisia treenejä, joista on hankala rakentaa Wiljolle järkevää tekemistä, joten toisaalta haluan hyödyntää nämä radat, joissa on Wiljolle sopivaa puuhaa.

http://youtu.be/3XeGiMt-waA

Olen miettinyt, miten rupean opettamaan Wiljolle keppejä ja kontakteja. A:lle opetan sille juoksukontaktin kehikon avulla, mutta puomi on vielä täysi kysymysmerkki. Olemme opetelleet 2on2off asentoa laatikolla, mutta en ole vielä varma, opetanko pysäytystä puomille vai en... Täytyy seurata Wiljon vauhdin kehittymistä ja tehdä päätös sitten joskus ensi vuoden puolella. A:n osalta Wiljo on juossut kehikkoa muutamia kertoja, ja se askeltaa kauniisti yhdellä laukalla kehikon läpi. Ensimmäiseellä kerralla se hyppäsi koko kehikon läpi, mutta sen jälkeen osuma on ollut 100%. Tässä seuraava vaihe olisi laskea A ja laittaa kehikko A:lle... Odotellaan siis, joskos päästäisiin helmikuussa ryhmään, että saan apuja A:n kanssa. Haluan myös odottaa vähintään 12kk ikää, kun ruetaan siirtymään A:lle.

Kepit meinaan opettaa 2x2 menetelmällä. Täysin uusi juttu minulle ja youtubin videoiden avustuksella mennään+seurassa on pari ihmistä, jotka ovat mentelmää kokeilleet. Sen verran olen yli-innokkaana ihmisenä jo tehnyt, että olen naksutellut Wiljolle yhtä porttia, kun se menee siitä läpi. Yhden kerran kokeilin jo toisellakin portilla, mutta odotellaan tässäkin iän karttumista. Metodilla on kuulemma madollista opettaa kepit koiralle 12 päivässä. Mulle riittää, että saadaan kepit valmiiksi ensi vuoden aikana. Valmiilla tarkoitan sitä, että Wiljo hakeutuu itse kepeille eri kulmista ja että se pysyy kepeillä, teinpä minä mitä tahansa. Oman aikansa ottaa myös kontaktipojekti ja keinun kouluttaminenkin pitäisi miettiä...

Mä niin tiedän, miten tässä käy... Nyt on hirveä into tehdä vaikka mitä ja sitten kun koittaa ensi kevät ja saisi rueta paneutumaan näihin eri projekteihin, niin en varmaan saa mitään aikaan. :D Mutta mikäs kiire meillä on valmiissa maailmassa. Kisaaminen meillä toki on tavoitteena, mutta aion noudattaa järjen ääntä ja startata ensimmäisissä kisoissa vasta, kun osaaminen on sitä edellyttävällä tasolla. Tarkoittaa myös keppi- ja kontaktiosaamista! Toivon, että Kepa pysyy hyvässä kunnossa ja saan sen kanssa vielä harrastaa ensi syksynäkin. Eläköityminen siintää horisontissa, mutta ihanne tilanne olisi se, että Kepa jää pikku hiljaa eläkkeelle ja Wiljo astuu täyttämään näitä kovin suuria kisakaverin saappaita.