SM-kisat Oulussa olivat jälleen kerran aivan mahtava tapahtuma. Reissuseura oli mahtavaa ja koirat tulivat juttuun mainiosti. Wiljokin oli mukana reissussa ja täytyy todeta, että kaveri on loistava matkustaja. Hotellissa se kulki hississä ja liukuovissa kuin vanha tekijä. Hotellihuoneessa se vietti aikaa eteisessä ja vessassa, koska sheltti Tarmo katsoi Wiljoa pahasti... Nöyrää poikaa... :D

Perinteistä poiketen jätettiin perjantain iltakisat välistä ja ladattiin perjantai akkuja. Starttattiin MAH:n joukkueessa ankkureina, joten lauantaina oli pitkä päivä odotella omaa vuoroa. Finaalissa kontaktit eivät toimineet, keinulta ja puomilta virheet, vaikka puomi näyttää kyllä videolta ihan kohtalaiselle juoksulle. Kerttuhan on siis 8 vuotta treenannit pysäreitä, mutta eipä se enää kisoissa pysähdy. Otin sitten sen periaatteen, että sitten juostaan p*rkele! Sunnuntaina perinteisesti tippui karsintaradalla rima, joten ei tälläkään kertaa jatkoon. Kepa kulki kivasti ja näytettiin kyllä parasta osaamista. Tällä kertaa se ei riittänyt.

Juhannus vietettiin lepäillen välissä ja sit taas mentiin seuraavana viikonloppuna. Lauantaina 7:30 koko kööri kyytiin ja nokka kohti Jyväskylää ja MM-karsintoja. Näistä kisoista mä niin tykkään. Tunnelma on käsin kosketeltava ja omakin vire on ihan toista luokkaa. Lauantaina hyppäriltä alas taas jälleen kerran perinteeksi muodostunut rima. Aika olisi riittänyt hyvään sijoitukseen ja pisteitäkin olisi tulut. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä... Illalla vuorossa aksarata, jonne lähdettiin kaikki tai ei mitään asenteella. "Sokkaa irti, mä vedin päivin öin..." kuvasti kaaottista rataa loppuun asti, mutta nollalla maaliin. Annettiin kyllä useampi sekuntti kaulaa muille niillä kaarroksilla. Kepa juoksi kaikki kontaktit eikä virheitä! Jännättiin loppuun asti, ollaanko sunnuntailla. Kotimatkalle kerkesin jo lähteä ja matkalla soittelin kaverille, josko listat olis jo netissä ja niin siinä kävi, että ensimmäistä kertaa ikinä päästiin jatkoon!!! Eipä siinä meinannut uni tulla, kun adrenaliini vaan jylläsi kehossa. Liskojen yön jälkeen jälleen 7:30 koko lauma kyytiin ja taas mentiin kohti Jyväskylää. Fiilis aivan mahtava ja taisteluasenne kohdillaan. Ensimmäisellä agiradalla puomin jälkeen houkutti muuri ja siitä hyl. Vieläkään ei yhtään kontaktivirhettä alla vaikka läpi juoksi niin, että heikompaa ois hirvittäny. Tähän se osittain kosahti myös tuo hyl, koska juoksukontakteija ei ole päästy treeneissä harjoittelemaan, koska treeneissä se kyllä pysähtyy... Joten ohjaaminen noissa tilanteissa on ihan hakuammuntaa. Hyppäriltä sitten jälleen kerran se perinteinen rima... Rata oli hieno luukutusrata ja sai pinkoa tukka putkella, just mulle tehty rata ihan selvästi! :D Ja sitten koitti finaali. Rataantutustumisessa soi sanoiltaan kovin merkitykselliseksi muodostunut Kipinän hetki. Kunnon tunnelataus päälle ja sit mentiin. JA sieltä se nolla tuli! Just oikeeseen paikkaan! En tiedä, oliko nämä Kertun viimeiset karsinnat, ensi vuonna sillä on ikää jo 10v. Jos ollaan ensi vuonna mukana, hyvä niin, mutta ei kyllä harmita yhtään päättää arvokisoja karsintojen osalta tähän. Minun pieni ihana marsumummo! <3 Kokonaissijoitus karsinnoissa oli 27. ja siihen ollaan enemmän kuin tyytyväisiä.

Jotta Wiljokin joku päivä starttaisi minun kanssa arvokisoissa, on sen kanssa treenailtu niitä näitä. Pääasiassa kotakteja ja keppejä. Ratatreeni on jäänyt todella vähälle. Pitkästä aikaa videoitiin treenejä eilen ja niistä näkee aika hyvin tämän hetken tilanteen. A:sta ei ole videota, mutta se alkaa olla valmis. Wiljo tulee aika ylhäältä pois, mutta on kuitenkin selkeästi kontaktilla, joten olen antanut sen tehdä, niinkuin hyvältä tuntuu. (Kerttuhan on mulle koittanut jo muutaman vuoden kertoa, että pysäytyskontaktit ei ole häntä varten...)

Puomilla otin käyttöön länget. Mitään ei voida ainakaan tehdä enemmän vikaan, joten nyt sovelletaan sitten ihan urakalla. Kokonainen puomi ei vaan lähtenyt toimimaan heittelymenetelmällä ja makupalapalkalla Wiljo ei juokse täysiä. Joten nyt sitten yhdistetaan länget ja heittely. Eka treenikerta näyttäisi, että toimii, mutta enpä vielä hypi yläpystyä asian kanssa. Katsotaan mitä tästä tulee. Alla linkki videoon:

https://youtu.be/nwHpYjkEdIo

Kepit on tuottanut eniten päänvaivaa. Wiljo on kovin hidas ja varovainen. Nyt kun niitä videoitiin, niin ei se näytäkään niiiiin pahalle, kuin mitä minun mielestä livenä... Olen alkanut miettiä, että onkohan mulla päässä joku semmonen slow motion asetus, kun tuntuu, että kaikki mitä tehdään on hidasta ja aina pitäs vaan mennä lujempaa... Siispä nyt aijon vakaasti unohtaa vauhdin kyttäämisen siinä mielessä, että en ota siitä paineita. Se tulee ajan kanssa. Kepeillä vauhtia lähtedään hakemaan kuudella kepillä ja etupalkalla niin, että avustaja vierittää pallon eteenpäin, kun Wiljo on viimeisessä välissä. Apuna käytetään ohjuria viimeisessä välissä. Alkuun Wiljo oli vähän hämillää, että mikä ihmeen ohjuri, mutta unohti sen nopeasti. Alla kooste keppitreeneihin:

https://youtu.be/9cmq-sncWkA

Keinua on tehty nyt niin, että kun keinu kopsahtaa maahan, lentää pallo. Sanoisin, että keinu on myös aika valmis. Pitäisi saada siirrettyä keinu jo radalle. Hypyn kautta sille on jo tultu. Ja sitten pitäisi treenata sitä, että jään jälkeen keinulla. ensinhän meillä oli ongelma, että minun piti mennän wiljon vieressä yhtä matkaa. Nyt pääsen ottaman sivuetäisyyttä jo tosi hyvin ja pääsen myös kirittämään edellä. Wiljo ei enää tule pois keinun puolesta välistä. Alla video keinusta:

https://youtu.be/YBCZB21i0Qo

Huomenna tulee pitkään odotetut kumirouheiset säädettävät kontaktit!! Joten huomenna on vuorossa seuraavat juoksutreenit tuliterillä uusilla kontakteilla. Päästään 2010-luvulle tässäkin pitäjässä estekaluston puolesta. :D

Testissä pelkkä matto. Olin yksin treenaamassa, joten testattiin suoraan täyskorkealla puomilla ja hyvin toimii! Alkuun toistot laskevan osan puolivälistä ja muutama tasaisen osan alusta. Ajatukseni maton tuttuudesta alustana tuntuu toimivan hyvin. :)

https://youtu.be/09cWxNAsK3M

15.4.15

Usko projektiin vahvistuu! Tässä Wiljon kokonainen puomi, matto kontaktilla. Voiko tästä todellakin tulla joskus valmista?!? Hymyilin typeränä  koko loppu päivän. :D

https://youtu.be/ydn_XHfD4lY

18.4.15

Videoitiin koko puomin suorituksia. Osumia 3/3 ja vieläpä oikein tasalaatuisia! Hymy eikun levenee ja suunnitelmat käännösten opetteluun alkaa kyteä. Samaan aikaan tietysti kiinnitin huomiota siihen, että Wiljo rikkoo raville tasaisella osalla. Sillekin täytynee tehdä jotain... Ensi treenejä innolla odottaen!

https://youtu.be/GkS7rDvrgPw

______________________________________

Tässä välissä tapahtuikin sitten todellinen mahalasku kuraisimpaan mahdolliseen ojaan pää edellä... Menin kokeilemaan täyskorkealla mattopäällysteisellä puomilla ja se oli siinä. Pakka hajosi TÄYSIN. Ei auttanut maton palat kontaktilla, eikä oikein lankkukaan. Palattiin aivan alkuun. Lankku maassa siivekkeen kierron kautta, puomi matalana lankun kanssa ja taas pelkkää lankkua maassa. Nämä olisi ollut tosi hyödyllistä videoita, mutta eipä tietenkään ole yhtään videota mattopuomihasardista. En käsitä, mitä meni niin pahasti vikaan. :( Käykö meille aina näin, kun puomi vaihtuu?

______________________________________

23.4.15

Suorittamieni korjaussarjojen jälkeen olimme jälleen tässä tilanteessa: Kokonainen matala puomi, maton pala kontaktilla! Tässä vaiheessa uskalsi taas vähän luottaa projektin onnistumiseen. :)

https://youtu.be/SrOkw3_lRWU

29.4.15

Jatkettiin matalalla puomilla maton pala kontaktilla. Nyt kun jälkeenpäin katson näitä videoita, olisi ollut ehkä syytä ottaa enemmän kokonaista puomia, koska ne osumat ovat parempia, kuin lyhyeltä matkalta häslätyt. Videolla kaksi viimeistä toistoa kokonaisella puomilla.

https://youtu.be/2cMMhj-vnCo

30.4.15

Treenit, jotka olisi voinut jättää tekemättä... Taas uiskenneltiin hyyyyyvin syvissä vesissä. Ei tästä tule ikinä mitään. :( Ja muutama huomio jatkon kannalta itselle:

* Katso miten ja millä treenaat: matalan puomin toinen pää heilui aivan hirveästi. Tajusin onneksi vaihtaa toiseen tukevampaan päähän. Olisi varmasti kannattanut ainakin alkuun laittaa se tuttu matto kontaktille ja ottaa se vasta myöhemmin pois. Typeränä jätin maton vain pois.

* LOPETA siihen, kun menee hyvin. Vähintään siihen, kun et enää osaa itse heittää palloa.

* tyydy siihen, mitä koira tarjoaa. Lähdin hakemaan laukkaa koko puomille ja mitä sitten tapahtuu: mahdottoman hienoja loikkia kontaktin yli. Ajan kanssa saadaan varmasti just Wiljolle sopiva laukkarytmi, mutta toistaiseksi Wiljo tekee just omalla rytmillä ja selkeästi tämä sen rytmi saa aikaan osumia.

https://youtu.be/DMfBRemb8mg

1.5.15

Eilisistä treeneistä kyrpiintyneenä oli pakko käydä ottamassa pieni korjaava treeni. Tällä kertaa käytettiin mattoa kontaktilla. Ensin matalalla puomilla tasaisen osan alusta ja kun se sujui hyvin, siirryin vielä ottamaan muutaman toiston täyskorkealla puomilla. Lähdettiin liikkeelle laskevan osan puolivälistä. 

https://youtu.be/xIb_l5ei-as

Tätä koostetta kirjoittaessani totean ihmismuistin olevan kovin lyhyt. Olisi varmaan jatkossa hyvä kurkata aina muutama treenikerta taaksepäin, mitä on tehty. Esim. 29.4. treenistä totean, että olisi hyvä tehdä enemmän toistoja kokonaisella puomilla ja mitä sitten kuitenkin teen jatkossa: hinkkaan lyhyeltä matkalta ja saan aikaan hyvin vaihtelevia osumia. Tässäkin olisi hyvin tärkeää suunnitella treenit etukäteen ja tilanteen mukaan sitten helpottaa, jos tilanne sitä vaatii. Ensi treeneissä kokeillaan siis kokonaista matalaa puomia ja mahdollisesti täyskorkeaa puomia niin, että liikkeelle lähdetään tasaisen osan lopusta. Jospa tässä päästäisiin taas siihen pisteeseen, että päästään juoksemaan kokonaista korkeaa puomia. Yksi on varmaa, enää en mene lähellekään mattopuomia vaan treenaataan homma pakettiin tutuilla puisilla esteillä.

Tässä parin päivän juoksut videoin:

8.4.15 pikaisesti kokeilin, miten laukka lähtee sujumaan "lankkupuomilla". Vähän juoksee alas tässä videolla, mutta eipähän ainakaan tule hurjaa loikkaa alastulon puolestavälistä. Naksuttelin sille kaikki juoksut ja yhtään yliloikkaa ei tullut.

https://youtu.be/dZC6mc0UtAE

10.4.15 ensin tehtiin viisi toistoa niin, että Wiljo lähti liikkeelle puomin tasaiselta osalta ja loput niin, että Wiljo juoksi koko puomin. Jos osaan laskea oikean, Wiljo tekee koko puomin kuudella askeleella ja niin viimeinen askel sattuu tosi kivasti aika keskelle kontaktipintaa. Yhdellä toistolla venyttää viimeistä loikkaa ja tulee hyvä osuma. En tiedä, tekikö niin vahingossa vai voisiko se alkaa tajuta alastulon merkityksen?!? Yksi osuma tulee ihan kontaktin ylälaitaan. Muuten aika tasaista työtä! Katsotaan, lähteekö varioimaan askelten määrää, kun häivytän tuon lankun puomin päästä pois. Kaiken järjen mukaan niin ei pitäisi käydä, jos Wiljo vaan kokee jatkossakin puomin kontaktipinnan mukavaksi juosta.

https://youtu.be/uueyv8m9qcs

Väkersin tänään pelkästä matosta kontaktipinnan kokoisen suikaleen, joka tulee vielä rautalangalla kiinni puomin alta sekä ylä-, että alapäästä. Luulisin, että maton palanen kestää noin laitettuna hyvin paikoillaan, eikä elä askelten alla. Lisäksi, jos tarve vaatii, teippaan maton reunan ilmastointiteipillä puomiin. Täytyy huomenna käydä vähän testailemassa tätä viritystä. :) Ajatus siis edelleen se, että kun matto on Wiljolle tuttu ja mukava alusta juosta, niin tämä olisi tämmöinen välietappi lankun häivytyksestä matonpalaan ja siitä sitten ajan kanssa ihan paljaaseen puomiin. Katsotaan, pitääkö keksiä vielä johonkin väliin joku apukeino vai toimiiko tämä ajatus kerrasta.

Tokossa ollaan treenattu ahkerasti kapulaa. Päädyin siihen, että kapula on maassa ja naksutan, kun Wiljo ottaa sen suuhun. Näin onnistuu jo useamman sekunnin pito! Wiljo myös monesti unohtaa kapulan suuhun, kun lähtee hakemaan makupalaa. :D Mutta edelleenkään ei onnistu niin, että minä annan kapulan Wiljolle... Sen pitää antaa nostaa kapula itse maasta.. Jatketaan siis harjoituksia.

Viime sunnuntaina käytiin Juvalla nakkimöllitokossa. Tässä luokassa sai myös palkata liikkeiden aikana ja oli vain yksi seuraaminen joko hihnassa tai vapaana. Sai itse päättää. Paikkamakuun ryssin itse, kun menin palkkaamaan ja palkka vieri Wiljon rintakehän alle ja se tietysti nousi seisomaan ja syömään makupalaa... Seuraamisen tein ilman hihnaa, koska se on vaan tiellä. Wiljo oli vähän tahmea ja seurasi aika takana. Kaavioon kuului myös juoksuosuus ja kun liikkuri käski: juoksuun mars, tajusin, että ei me olla semmosta treenattu kertaakaan! No hyvin Wiljo jolkotteli vieressä kuitenkin. Liikkeestä maahan jouduin käskemään muutaman kerran ja avustamaan kädellä. Ollaan treenattu niin paljon seisomista, että maahan meno vähän taantui. Seisominen onnistui vastaavasti oikein hyvin. Luoksetulo tosi hyvä. Hyppy tehtiin uusilla säännöillä, kun ei olla vanhoilla treenattu. Se meni kans tosi hyvin. Tultiin toiseksi koko kisassa. :) Hyvää kokemusta mulle ja koiralle. Kisat oli pihalla ja ihmetysti aiheutti lentävät ja maassa olevat roskat, joita sitten yhdessä ihmeteltiin ennen liikkeiden alkua... Wiljo on tosi outo, kun se kiinnittää huomiota tommosiin asioihin! :D

Samaisessa Juvan tapahtumassa oli myös match show. Ilmoitin Neon veteraaneihin ja sehän meni ja voitti! BIS kehässäkin tultiin neljänneksi! Teräspappa! :) Alla pojat palkintojensa kanssa:

Huomenna startataan Kertun kanssa aamulla Kouvolaan kisaamaan pari rataa ja iltapäivällä joutaakin sitten kokeilemaan mattoviritelmää puomille. Mitäpä sitä muutakaan vapaapäivänä!

Nyt on juostu kolme päivää putkeen ja tuntuu, että mitä enemmän tehdään, sitä enemmän metsään mennään... Siispä huomenna ja sunnuntaina huilataan ja maanantaina on onneksi Harrin juoksutreenit.

Mikä tässä sitten mättää?

* Siivekkeen kierron kautta ohutta lankkua juoksutettaessa en saa toistettua edes kahta samanlaista onnistunutta suoritusta, vaikka en muuta siivekkeen paikkaa, en lankun paikkaa... Lelun heittäminen luultavasti on nyt suurin syy. Siispä kokeilin laittaa lelun etupalkaksi odottamaan n. 7m päähän. Suoritukset paranee, mutta ei silti toistu samanlaisina. Alla video, jossa tehdään eka kertaa ulkona. Vaikuttaako ympäristön vaihto ja uusi alusta (hiekka)?!?

https://youtu.be/Eysa75o9Gyc

* Eilen treenit meni paremmin, mutta mulla on naksutunkammo. En uskalla naksutella, koska en enää mielestäni nää askelia. Mulla on aina treenin jälkeen semmonen tunne, että treenit meni miten meni, mutta kun katsoo videolta hidastetut juoksut, niin ei ne mennytkään niin huonosti ja osumia tuli enemmän kuin huteja. Ärsyttää oma asenne ja pelkään, että se jossain vaiheessa rupeaa heijastumaan koiraan. Lelunsahan (tai namin) se saa aina palkaksi juoksemisesta, mutta kyllä koira on niin fiksu, että se aistii ohjaajan mielialat. Miksi siis jatkaa tätä projektia? No hiivatti, koska periksi ei anneta! Miten se Elastinen laulaakaan: Katse eteen ja suupielet ylöspäin, teen vastoinkäymisistä voimaa! :)

https://youtu.be/O588bpAfaZo

* Tänään sain kaverin seuraksi ja laskettiin puomi alas. Kunnianhimoinen tavoite oli kokeilla, mitä tapahtuu, jos annan Wiljon juosta puomin kokonaan. Noh... Tapahtui sellainen tosi komea saalistusloikka n. 7m päässä odottavalle lelupalkalle, että otettiin takapakkia hyvin reilusti! Wiljo tulee koko puomin viidellä laukalla. En osaa yhtään vielä sanoa, onko se hyvä määrä vai ei. Ensin täytyy tehdä sille kontaktialue+takajalat yhtälö selväksi. Sitten sitä hinkattiinkin. Viidenneltä, kuudennelta, neljänneltä rimalta lelulla, makupalalla, tasaiselta osuudelta lelulla, makupalalla, lentävällä palkalla, etupalkalla... Kunnes sain selville meidän tämän hetken tason. Puomin korkeus ehkä n. 50cm (penkin päälle laskettu), lähtö kuudennelta rimalta ja lelu etupalkkana. Näillä kriteereillä sain toistettua melko tasalaatuisia suorituksia. Tosin, tässä vaiheessa takana oli kaikenlaisia kokeiluja ja Wiljo ei ehkä ollut enää terävimmillään. Jännityksellä odotan maanantaita, kun tehdään näillä kriteereillä ja koiralla ei olekaan yhtään toistoa alla. 

https://youtu.be/hKVpGTJLf2Q

Mikä on siis tällä hetkellä fiilis juoksupuomin suhteen? Nyt paljon parempi, kun minulla on selkeästi tiedossa, millä kriteereillä saadaan onnistuneita toistoja. Maanantaina toivon saavani koulutuksesta taas jotain uutta, joka veisi meitä eteenpäin. Tästä lähdetään pikku hiljaa pakittamaan puomia lähtöä kohti ja toivottavasti joku päivä saadaan koko puomin juoksutuksella yhtä hyviä osumia kuin nyt kuudennelta rimalta. Ja sittenhän se puomi pitäisi vielä nostaa täyteen korkeuteenkin... Meille saattaa tulla hyvin treenirikas kesä! :D

Ollaan me muutakin puuhattu kuin vain juostu lankkua. Keppien kanssa on edetty myös. Ilman ohjureita onnistuu kuusi keppiä molemmilta puolilta. Rupesin naksuttamaan viimeistä väliä ja en tiedä onko se vai ylipäätään se, että on tehty keppejä, saanut Wiljon oivaltamaan pujottelun salat. Nyt ruetaan treenaamaan keppikulmia, katsotaan, mitä etupalkan kanssa tapahtuu ja mun pitäs myös päästä eteen vedättämään ja muutenkin irtoamaan kepeiltä vähän joka suuntaan. Nyt olen heittänyt pallon palkaksi kepeillä, kun olen yksin treenannut. Veikkaan, että etupalkan kanssa pakka alkaa alkuun hajoilemaan ja Wiljo vaan ryysii palkalle, mutta uskoisin sen aika nopeasti tajuavan jutun juonen.

Tänään tehtiin myös pitkästä aikaa keinua. Ensin niin, että avustaja seisoi keinun päässä ja Wiljo sai juosta keinun päähän syömään namia ja nostin sen pois. Sitten sama homma, mutta avustaja laski keinun samalla, kun syötti Wiljolle namia. Ja sitten uutena juttuna meille, laitoin makupalan odottamaan keinun päähän ja avustaja jäi pitämään keinua ylhäällä keinun alkupäähän. Nostin alkuun Wiljon pari kertaa pois, kun se oli syönyt namit ja sitten pyysin avustajaa laskemaan keinun alkupäästä käsin sillä aikaa, kun Wiljo söi nameja keinun päässä. Onnistui oikein hyvin! Halusin jo tässä vaiheessa häivyttää avustajan keinun päästä, koska Wiljon pitää ymmärtää hidastaa itse. Jatkamme jatkossa harjoittelua näin. Ainakaan vielä Wiljo ei edes yritä lähteä keinulta omine lupineen. Ajatus olisi, että Wiljo juoksee suoraan keinun päähän ja kun keinu koskettaa maata, matka jatkuu. Alkuun tosin palkkaan sitä vielä keinun laskeutumisen jälkeenkin kontaktille, ettei sille tule ajatusta, että äkkiä pois.

Tokossa ollaan myös hyvällä mallilla. Pitäisi kuulemma syyskuussa kisata seuran omissa kisoissa. :D Treeniä tämä kyllä vaatii vielä paljon, mutta ei se mahdottomalta ajatukselta tunnu! Wiljo on ruennut sietämään ylipäätään hirmu hyvin häiriötä, eikä sen pää pyöri enää kuin pöllöllä vaan huomio pysyy minussa, vaikka ei mitään juuri sillä hetkellä aktiivisesti tehtäisikään. JES! Tämä on ollut pitkän työn takana ja nyt se tuottaa hedelmää!

Tänään tokotreeneissä viereinen koira singahti paikkamakuusta liikkeelle, mutta Wiljo vaan pötkötteli. Kerkesin kyllä itsekin reagoida niin, että menin palkkaamaan Wiljoa heti hienosta pysymisestä, eikä se kerennyt kiinnittää huomiota lähteneeseen koiraan liian pitkäksi aikaa.

Kaukoihin on otettu käyttöön takapalkka, joka alkuun vaati vähän totuttelua. Wiljo nimittäin vaikutti unohtavan koko takapalkan olemassaolon, eikä ymmärtänyt, miksi sinne taakse pitäisi mennä. :D Muutamalla harjoituksella tämä alkaa sujua. Kaukoissa sinällään ei ole meillä mitään ongelmaa. Wiljo kestää hyvin paikallaan ja vaihdot on suht teräviä. Maahan menee paremmin kuin nousee istumaan. Sitä pitää vielä vähän parantaa.

Luoksetulo alkaa olla valmis, mutta mulla on kutsukäskynä "tule" ja Wiljo ei loogisesti tiedä, että sen pitäisi tulla sivulle, kun normaalisti sivulle käsky on "sivu". Vaatinee muutaman rautalankamallinnuksen, mutta hyvällä mallilla kuitenkin!

Jäävissä on harpattu etenkin seisomisessa eteenpäin. Wiljo jää seisomaan, vaikka kulkisin jo itse rintamasuunta menosuuntaan. Vaatii tosi vahvan käsimerkin vielä, mutta silti! Seisominen on ollut meille semmonen inhokkiliike, mutta ylläri: treenillä on saatu se toimimaan.

Kapula on toinen inhokki. Mulle. En tykkää treenata sitä, koska siinä ei oikein tapahdu edistystä. Ostin pienen laipallisen kapulan ja sitä Wiljo kyllä kulettelee mielellään, mutta se pitäminen itse paikallaan istuen on sille ihan hepreaa... Ryhdistäydytään tässä asiassa ja otetaan todella työnalle.

Sunnuntaina on Juvalla tokon nakkimöllit. En tiedä, mitä se tarkalleen pitää sisällään, mutta meinattiin mennä sinne hakemaan vähän kokemusta ja häiriötreeniä. :)

Eilen jyväskylässä eka radalla tippui rima ja toisella radalla tein huonon ohjausvalinnan puomille. Valitsin niin, että olen työntämässä koiraa puomin jälkeen oikeaan päähän putkea, mutta jouduinkin kilpajuoksuun Kertun kanssa ja sen tietää, miten siinä käy. Kepa ei kestä yhtään, että painostan sitä puomin kontaktilla, joten läpihän se juoksi ja suoraan väärään päähän. Eka radalla pumi onnistui hyvin, koska pääsin itse sivusuunnassa hyvin irti, enkä ollut puomin vieressä hiillostamassa.

Wiljo kisasi perjantaina ensimmäistä kertaa mölleissä hyppyputki-luokassa ja voitti! Hieno Wiljami! :D Eilen se oli kisaturistina ja oli oikein hienosti. Tein sen kanssa tokoa kisojen aikana hallissa ja hyvin keskittyi! Ihmeteltiin isoa lämpöpuhallinta ja harjoiteltiin sitä, että toiset koirat voi mennä meistä ohi ilman, että Wiljon tarvitsee pyrkiä kaikkien luokse tervehtimään.

Tänään mentiin hallille vähän jumppaamaan. Tein Kertulle ja Wiljolle jumppasarjan. Alla videot molempien jumpista. Rankkaa puuhaa. Molemmat läähätteli kiitettävästi lyhyen treenin jälkeen.  Wiljon kanssa käytiin viime heinäkuussa Julian hyppytekniikkakurssilla vähän oppia hakemassa, mutta eipä ole tullut sen jälkeen kuin pari kertaa jumpattua...

Kertun jumpat

http://youtu.be/dCy-SfwKuXE

Wiljon jumpat

http://youtu.be/_smWsOBPppk

Tein Wiljon kanssa myös ennen jumppaa ohuen lankun juoksutusta. Minulle jäi hallilla tosi turhautunut olo, mutta kun videoita katsoo, niin ei se taaskaan nyt NIIN huonosti mennyt. Minua ärsyttää oma asenne. Ja pelkään, että se alkaa heijastua Wiljoon. Melkein pitäisi tyytyä pariin hienosti menneeseen suoritukseen ja lopettaa siihen kuin jäädä hinkkaamaan ja kokeilemaan vielä vähän lisää. Toisaalta niin ei päästä eteenpäin, jos ei kokeilla uusia juttuja ja vähän kauempaa ja matalalla puomilla vähän ylempää jne., mutta sitten jää itse vatvomaan mielessään asioita ja tuntuu, että koiran kiittäminen ja kehuminen unohtuu siinä. Saahan se joka kerta sen pallonsa, mutta mistä se reppana erottaa sitten ne super suoritukset... No joo sillä naksulla pitäisi pelata, mutta nyt minusta on tullut tosi arka senkin käytön suhteen. Olen kadottanut taidon lukea laukkaa!! Ja olen näköjään taantunut myös heittäjänä... Loppuun tehtiinkin sitten ihan lyhyeltä matkalta lankkua, että pääsin naksuttamaan ja saamaan itsevarmuutta. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä tai siis onnistuneita juoksuja! :)

Wiljon juoksut

http://youtu.be/NiEvf66qXwY

Kepit ovat olleet minulle pitkään sellainen inhokkieste, mitä ei olla Wiljon kanssa tehtykään kuin ihan muutamia kertoja. JA tietysti sen nuori ikäkin pitää ottaa huomioon. Tänään rohkaisin mieleni ja päätin kokeilla kuutta keppiä ilman ohjureita. Viime maanantaina tein sen päätöksen, että ohjurit lähtee NYT! Wiljo jotenkin väisti niitä oudosti ja oli taantunut tosi paljon edellisen treenikerran jälkeen. Niinpä ohjurit lähti hyllylle ja kokeilin jo viime viikolla kahta väliä takaperin ketjuttamalla. Niin tein tänäänkin ja vaihtelin itse puolta. Meni hyvin, joten päätin kokeilla mitä tapahtuu, jos otetaan ihan alusta. No sehän pujotteli kaikki kuusi keppiä ilman yhtäkään ohjuria!! :D Ja tässäkin sain vaihtaa rauhassa ohjaavaa puolta. Mielestäni tällä kertaa Wiljoa ei häirittyt, vaikka lelu lensikin minulta keppien jälkeen. Pitää kyllä aina kun mahdollista, käyttää etupalkkaa ja avustajaa. Se ei ruennut katselemaan taakseen lentääkö lelu, eikä myöskään epäröinyt viimeisessä välissä tai ennakoinut lelun lentämistä. Aivan loistavaa! Jospa me treenataankin jatkossa keppejä toooosi harvakseltaan, selkeästi näin syntyy edistystä! :D

Luennolla lyhykäisyydessään pohdittiin, miksi juoksukontakti, miksi niin monella pysäytyskontaktit ei toimi tai niitä joutuu kouluttamaan uudelleen ja miten juoksukontaktia lähdetään tekemään. Omalla kohdalla juoksukontaktit valittiin Wiljolle siksi, että ohjaaja ei enää jaksa vääntää pysäreiden kanssa. En vaan näköjään osaa kouluttaa niitä koiralleni toimiviksi, joten kokeillaan vaihteeksi jotain muuta. Ja tiedänkin, missä vika ainakin osittain piilee. Kriteeri ei pysy samana. Kisakontaktit versus treenikontaktit on kaksi aivan eri asiaa. Juoksukontakteissa haluan ainakin ajatella, että kriteeri on helpommin hallittavissa. Juokseminen on aina juoksemista. Koirallekin loogista ja luontaista. Haluan myös, että kontaktit olisivat jatkossa ns. huoltovapaat juurikin tuon luontaisen toiminnan kautta. Olen myös onnitunut kouluttamaan Kertulle ehkä tietynlaisen kammon kontaktipintoja kohtaan, koska se selkeästi haluaa niitä väistää. Oma turhautuminen ja painostaminen kontakteilla on tehnyt tehtävänsä. Wiljon kanssa haluan, että sen mielestä kontaktit on super mukavia ja etenkin ne alastulot takatassuilla tavoittelemisen arvoisia. Ja tietysti turvallisuusnäkökulma. Etenkin A:lla ei tarvitse katsoa kuin yksi hidastettu video pysäytyskontaktista ja päätös on selvä.

Sitten itse treeniin. Videot on nyt raakaversioita, koska en oikein osannut järkevästi niitä lähteä pienimään. Onpahan kaikki tallessa jatkoa ajatellen ja ehkä näistä on myös hyötyä muille.

Alkuun aina aloitetaan Wiljon kanssa juoksutreenit ohuella lankulla ja muistutellaan juoksemista mieleen.

http://youtu.be/Je-9RXQNYw0

Sitten siirryttiinkin eka kertaa madalletulle puomille. Ensin tutustuttiin esteeseen kipittämällä rauhallisesti puomi päästä päähän ja samalla syöteltiin makupaloja.

http://youtu.be/xEpiyVGkXXM

Sen jälkeen siirryttiin tekemään namilla samaa, kuin tasaisella lankulla.

http://youtu.be/HGVgaT6b4u4

Ja sitten kaivettiin lelu esiin.

http://youtu.be/VymqPHNXSXQ

Tauon jälkeen jatkettiin lelulla ja lisättiin mukaan naksutin. Meinasi olla mulle liikaa liikkuvia osia, mutta ihan hyvin selvittiin. Tätä me nyt sitten tehdään jatkossa ja ohuella lankulla vahvistetaan myös takajalkaerottelua siivekettä lähtöpaikan merkkinä apuna käyttäen.

(Näköjään mennyt videoiden järjestysnumerot ristiin...)

http://youtu.be/l5pyebAHnEE

http://youtu.be/9LDvvxaBl7A

Wiljo jaksoi työskennellä tosi hyvin molemmat pätkät, eikä se häiriintynyt yhtään, vaikka vieressä olikin liuta ihmisiä katsomassa. Lelun palautuskin onnistui melkein hyvin! :D

Aion jatkossakin ottaa alkuun ohutta lankkua ja videoita suoritukset. Tarvittaessa muuttaa siivekkeen paikkaa ja katsoa, miten se vaikuttaa askelten osumaan. Ja tietysti nyt sitten kuvioihin mukaan tulee matala puomi, jota myöskin tehdään ja videoidaan. Saas nähdä, miten nopeasti päästään siirtymään kohti puomin alkua.

Wiljokin pääsi tekemään pätkissä samaa rataa ja sain taas yllättyä positiivisesti! Se osaa sellaisia asioita, joita sen kanssa ei ole erikseen ikinä harjoiteltu! Kerrankin tajusin laittaa tabletin kuvaamaan ja alla onkin koostetta videon muodossa Wiljon pätkistä. Kuultiin ensimmäinen HAU! radalla! Kovin on koominen ääni, jos tuollaista meinaa jatkossa mennessään pitää... :D

https://youtu.be/v-PQZk__g_A

Lopuksi vielä parit juoksupuomit. Tänään taas mulle heittäminen meinasi olla ylivoimaisen vaikeaa ja pari ihan mun piikkiin mennyttä huonoa juoksua saatiin aikaan... Mutta noin niinkuin kokonaisuutena ollaan aika kivalla mallilla. :)

https://youtu.be/mvmOHDrlu9M

Ensimmäisenä tulee mieleen Wiljon terveystarkastus. Olin suunnitellut, että josakin vaiheessa kevättä/kesää käytän sen polvi-lonkka- ja kyynärtutkimuksissa. Kiirehdin asiaa, kun epäilin polvessa olevan jotain. Tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt mitään: Polvet 0/0, kyynärät 0/0 ja lonkat A/A!! :) Oireetkin ovat kadonneet hieronnan ja bot:in käytön myötä. Osteopaattiaika odottaa, jotta saadaan varmasti poikasen kroppa kuosiin.

Treenattukin on jotain pientä. Isäni rakensi meille vanerista kokoon taittuvan ohuen lankun juoksukontaktitreeniä varten ja sillä on pari kertaa päästykin jo treenaamaan. Alla pari videota ensin paksulla ja sitten ohuella. Ohuella lankulla viimeinen askel sattuu hieman eri kohtaan kuin paksulla. Viikon päästä meillä on onneksi kokonainen luento ja koulutus aiheesta juoksukontaktit! Ai että mä otaan jo tuota, että päästäs vähän miettimään, miten tässä edetään ja missä vaiheessa.

https://youtu.be/Phj-Aq8rA-M 

https://youtu.be/evZlDNLak9Q

Pientä radan pätkää on tehty aina välillä. Juoksutus on tällä hetkellä meillä eniten aikaa vievä ja kaikki muu onkin jäänyt aika vähälle. Meiltä jäi kaksi ryhmätreenikertaa peräkkäin välistä ja viime maanantaina oltiin pitkästä aikaa ryhmässä. Tehtiin muutaman esteen persjättö-treeni ja sehän onnistuikin kerrasta! Oli vielä hämyeste tyrkyllä, mutta eipä Wiljo hairahtanut siihenkään. :) Tehtiin pituutta putken kautta etupalkalle eka kertaa kahdella palikalla ja Wiljon tyyli ylittää este on varsin liito-oravamainen... Kouluttajaamme hieman huvitti tämä lentoasento, mutta eipähän ainakaan kolahda palikoihin! Rengasta tehtiin samalla tavalla ja se olikin ottanut takapakkia ihan reilusti. Rengas oli erilainen kuin millä aiemmin olemme treenanneet ja Wiljo ei ymmärtänyt alkuun ollenkaan, mistä on kyse. Teimme siis pelkkää rengasta etupalkalla aivan läheltä. Keskiviikkona Wee oli mukana Kepan treeneissä ja kokeilin huvikseni tuota kohtaa uudelleen ja parin päivän aivotyö oli tuottanut tulosta. nyt onnistui putkesta renkaalle ilman ongelmia.

Kepan ontuminen meni onneksi ohi ja uskalsin ilmoittaa sen viikon päästä oleviin kisoihin. Onkin oikea agiliyviikonloppu tulossa, kun lauantaina kisataan Kuopiossa ja sunnuntaina sitten Wiljo juoksee puomia Mikkelissä. 

Tokossa jatkokurssi loppuu ensi viikolla ja perään alkaa vielä möllikurssi. Sitten olisi mahdollista päästä tokoryhmään treenaamaan. Meillä alkaa olla kaikki aika hyvällä mallilla, paitsi kapula... Wiljo pitää sitä suussa ehkä sekunnin ja en vaan saa aikaa pidennettyä... Tilasin sille tänään pienimmän mahdollisen laipallisen kapulan, koska tunnarikapulalla homma on edennyt ehkä ihan pikkusen, kun taas sorvatulla ei edetä mihinkään.

Kauko-ohjaukset etenee oikein hyvin. Ollaan toistaiseksi tehty vain maahan-istu siirtymiä. Jäävistä maahan ja istu onnistuu jo pienellä liikehäiriöllä, seisominen eniten hakusessa. Hyppy on käytännössä valmis uusilla säännöillä. Luoksetulon kaikki osat on hallussa, vielä pitäisi yhdistää ne kokonaiseksi liikkeeksi. Seuraamista pidentää ja palkkaa satunnaistaa. Välillä hairahtaa vinoon, mutta pääasiassa seuraa oikein kivalla paikalla suorassa. Käännöksiä katsottiin viime kerralla ja niissäkin kulkee kivasti mukana ja käyttää takapäätä. Itse vaan aavistuksen hidastan käännöksissä. Pitäisi muistaa säilyttää sama tempo myös niissä. Paikkamakuussa kuuntelee jo aika hyvin minua, eikä tarjoa omia aikojaan maahan ja jaksaa istua pitkiä aikoja tarkkana ja mennä maahan sitten, kun käsken. Viime kerralla sattui ensimmäistä ja toivottavasti viimeistä kertaa nouseminen. Olin juuri käynyt palkkaamassa Wiljon ja jättänyt sen pötköttämään, kun kuulin selkäni takaa liikettä. Käännyin ympäri ja rivistä kolme koiraa oli aloittamassa bileitä keskenään. Töröttivät perse pystyssä leikkiinkutsuasennossa. Tilanne oli yhtä nopeasti ohi kuin oli alkanutkin ja pojat palautettu riviin makaamaan. Jälkeenpäin kuulin, että Wiljo ja kultsu Eddy olivat sattuneet yhtä aikaa vilkaisemaan toisiaan ja sitten mentiin. Wiljohan on ihan hulluna kultsuihin, kun pentukurssin jälkeen se sai aina painia kultsutyttösen kanssa. Onneksi ei tullut rähinää, eikä traumoja ja saatiin tilanne hallintaan heti. Hetken ehkä treenataan vähän lyhyemmällä matkalla ja palkkaan tiheämmin.  Ehkäpä me joku tokokoe joskus uskalletaan käydä suorittamassa. :)

Wiljon kanssa piipahdettiin hallilla aamupäivällä vähän puuhailemassa kaikkea pientä. Juostiin lankkua, tehtiin pientä ratapätkää ja pakko oli kokeilla keppejä sen verran, että aukaisin ohjurit. Hyvin onnistui! Nyt jos pidettäisiin se pieni tauko kepeissä. Sitten päästäänkin varmasti jo poistamaan ohjurit kokonaan!

Minua ennen hallissa treenannut oli virittänyt yhden puomeista pirttipenkin päälle, jotta se olisi normipuomia matalampi. Pyysin häntä jättämään puomin paikoilleen, että voisin kokeilla Wiljon kanssa juoksutusta matalalla puomilla. Alkuun otin lankkua maassa ja sitten pari toistoa kokeilin madalletulla puomilla. Nostin Wiljon puomin tasanteelle ja siitä annoin luvan juosta. Tajusin vasta äsken videota muokatessani, että tämä puomi olikin lyhennetty versio! Ilmankos näyttää, että askeleet ei osu ja lankku loppuu kesken... ARGH!! Tarkkuutta ensi kerralla, millä treenataan... Mutta kaikesta tästä huolimatta kaksi viimeistä toistoa madalletulla puomilla on kuitenkin aika siistejä! Täytynee konsultoida viisaampia tässä asiassa ja miettiä, juostaanko vaan lankkua maassa hamaan tulevaisuuteen, jos seura joskus hankkisi vaikka ne säädettävät kontaktit... Pääsin itse hallitukseen tälle vuodelle, joten toivottavasti saadaan esteasia eteenpäin! :)

Radan pätkässä treenattiin päällejuoksuja ja ne alkaakin sujua jo aika mukavasti molempiin suuntiin. Meinaan itse olla aika toispuoleinen ohjaaja ja saan keskittyä kunnolla, että Wiljon kanssa kaikki toimii molempiin suuntiin. Kepa on jo oppinut lukemaan mun epämääräisiä ja toispuoleisia ohjauksia kuin ajatus. Wiljolla tähän on vielä matkaa. Välillä se näyttää ihan kysymysmerkille, kun koitan ohjata sitä... :D

Alla videokooste tästä päivästä. 

http://youtu.be/U51xKf8tRGs

Ensimmäinen vuosi Wiljon kanssa on ollut välillä hermoja koetteleva, mutta silti niin antoisa ja opettavainen. Miten voikin olla kolme saman rotuista koiraa, mutta silti kaikki on aivan erinlaisia keskenään! :)

Wiljon vuosi kuvin:

Tässä ollaan yhteisen taipaleen ensi hetkillä <3

3kk

Neokin alkoi hyväksyä Wiljon lähelle

Sitten koitti päivä, kun alkoi tapahtua kummia ja tavarat vaan hajoilla...

Ja hajoilla...

Ja hajoilla...

Mutta mahtui vuoteen muutakin.

Tutustuttiin uusiin paikkoihin

Huolestuttiin parhaiden kamujen kohtalosta

Tehtiin uusia hankintoja ja aloitettiin kapulatreeni

Oltiin hirveeeen söpöjä

Synttärilahjaksi saatu Pomppa oli Wiljon mieleen (NOT!)

Leikittiin leluilla

Leikittiin lumessa ja lumella

Laumauduttiin ja opeteltiin hihnakäytöstä

Kerttukin laski lopulta viereen nukkumaan

Katsottiin muilta mallia ja ymmärrettiin takan merkitys pienen koiran hyvinvoinnille

Koitti joulu ja tuli kuusi

Ja piparit

Ja sitten syötiin synttärikakkua!

Onnea rakas Wiljami! <3

Sitten itse asiaan :D

Suunnattiin hallille keskiviikkona hyvissä ajoin ennen Kertun treenejä. Kerkesin ottaa Wiljolla vähän juoksupuomia ja kerrankin sain myös treenin videolle. Mielestäni ollaan aika hyvässä vaiheessa. Vain yksi ohi astuminen ja yksi kontaktin yli loikkaaminen, joka sekin johtuu siitä, että palkka lentää liian myöhään. Olen päässyt käyttämään myös lelua palkkana. Enää Wiljo ei kovin herkästi hairahda omasta juoksusuunnasta, vaikka lelu lähtisikin vähän kieroon.. Miten voi olla suoraan heittäminen niin vaikeaa!!! :D

http://youtu.be/QI_Zxd2x_Ek

Otettiin vielä Kertun treenin jälkeen keppejä. Laskin jo viimeksi ohjurit keskeltä maahan. Jätin aloituksen ja lopetuksen hieman irti maasta, mutta tällä kertaa laskin kaikki ohjurit parin toiston jälkeen maahan. Kepit on ehkä vähän liiankin hyvällä mallilla Wiljon ikä huomioiden... Mietinkin, että taidetaan jättää kepit hetkeksi hautumaan ja palataan niihin muutaman kuukauden päästä. Wiljo selkeästi alkaa lisätä jo itse vauhtia kepeillä, enkä halua sen rikkovan itseään rajulla pujotteluliikkeellä. Jos edistyttiin vain muutamalla harjoituskerralla tähän pisteeseen, niin eiköhän ne kepit saada valmiiksi, vaikka jätetäänkin harjoittelu vähän myöhempään ajankohtaan. :)

http://youtu.be/C_tbqeEpHow

Kepsan kanssa suunnataan sunnuntaina Kuopioon kisailemaan pitkästä aikaa. Pikkusen alkaa jännittää, kun kisataukoa on takana useampi kuukausi....